Konferenssiin osallistui noin 1600 osanottajaa 80 maasta, ja myös meidän tiimimme kuunteli 200 esitystä, jotka käsittelivät muun muassa seuraavia aiheita: suunnittelu ja valmistautuminen, ennaltaehkäisy ja palontorjunta, riskien käsittely, viestintä ja kansainvälinen yhteistyö.

Konferenssin pääteemana oli mahdollistaa integroitu lähestymistapa maastopalojen hallintaan ja hallinnointiin, johon osallistuu hallitusten lisäksi myös tiedemaailma, kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja yhteisöt. Painopisteenä on enemmän ennaltaehkäisy kuin pelkkä sammuttaminen, kuten aiemmin oli tapana. Tämä saattaa tuntua itsestään selvältä, sillä jos kaikki tulipalot voitaisiin ehkäistä, sammuttamista ei tarvittaisi. Näin ei kuitenkaan ole, kuten olemme oppineet.

Viimeaikaiset äärimmäiset sääilmiöt ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiä vahinkoja ja vaikutuksia yhteisöille, talouksille ja ympäristölle. Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä äärimmäisten maastopalojen lisääntymisen taustalla. Ennustettujen varoitusten mukaan maastopalojen esiintymistiheyden ja vakavuuden arvioidaan kasvavan, mikä edellyttää maastopalojen hallinnan perusteellista muuttamista siten, että keskitytään katastrofiriskien vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja maastopaloriskien ennaltaehkäisyyn.

Siksi meidän kaikkien on oltava valmistautuneita. Ensimmäisenä askeleena meidän kaikkien on ymmärrettävä riskit, sillä ilman riskien ymmärtämistä emme voi hallita niitä emmekä valmistautua niihin.

Tämä vuosi on monimutkaisempi kuin vuosi 2022, jolloin Portugali kärsi monista tulipaloista, joista 80 prosenttia oli pohjoisessa.

Tulipalojen riskit ulottuvat paljon Etelä-Euroopan altaan ulkopuolelle, ja viime vuonna maastopaloja oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannin tasavallassa ja aina Suomeen asti. Puhuin maastopalokonferenssissa erään irlantilaisen metsätalousjohtajan kanssa, ja keskustelimme Länsi-Irlannissa viime vuonna riehuneista tulipaloista, joita oli vaikea sammuttaa niiden syrjäisen sijainnin vuoksi. Keskusteltuani hänen kanssaan hän näki yhtäläisyyksiä Portugalin pohjoisosissa, erityisesti Bragançassa ja Serra da Estrelassa viime vuonna koettuihin tulipaloihin.

Siksi tiedon, kokemusten ja yhteistyön jakaminen maiden välillä on elintärkeää yhteisen uhan torjumiseksi. Maailmanlaajuisesti katsottuna haavoittuvuus on lisääntynyt, ja on yhä todennäköisempää, että - eri puolilla maailmaa - ilmaston aiheuttamat tapahtumat muuttuvat monimutkaisemmiksi ja laajemmiksi. Kansainvälinen yhteistyö on tässä asiassa ehdottoman tärkeää.


Valmiuskulttuurin kehittäminen


Mitä voimme odottaa tänä vuonna Portugalissa? Huhtikuussa meillä oli ennätykselliset lämpötilat ja sääolosuhteet, jotka sopivat pikemminkin kesäkuun lopulle kuin huhtikuulle. Ennusteiden mukaan säämme on myös epävakaa, ja kuten Espanja ja Italia ovat hiljattain saaneet kokea, rankkasateiset ja raekuuroja sisältävät myrskyt aiheuttavat tulvia ja maanvyöryjä pitkän kuuman ja kuivan jakson jälkeen. Tämä on vaikuttanut jossain määrin myös Algarveen, jossa on esiintynyt yksittäisiä sadekuuroja sekä suuria ja vahingollisia raekuuroja.

Tämä osoittaa, että meillä on monimutkaisia ja epäsäännöllisiä säämalleja. Siksi on entistäkin tärkeämpää olla tietoinen riskeistä, joille me ja omaisuutemme olemme alttiita. Myös Manner-Portugalin säämallit vaihtelevat, ja tätä artikkelia kirjoittaessamme mantereen eteläosassa on alhainen paloriski ja suuressa osassa pohjoisosaa erittäin korkea/maksimi paloriski. Toukokuun 20. päivänä ANEPC lähetti erityisten pelastuspalvelujoukkojensa yksikön Espanjaan auttamaan suurpalon sammuttamisessa noin 50 kilometrin päässä Portugalin rajalta, mutta samaan aikaan Espanjan kaakkoisosassa satoi rankkasateita ja tulvia.

Kaikki tämä tarkoittaa, että meidän on paitsi valmistauduttava, myös iskostettava väestöön "valmiuskulttuuri", mikä tarkoittaa, että meidän on opittava elämään tulipalojen kanssa ja opittava, miten niitä voidaan parhaiten käsitellä, jotta niiden vaikutuksia väestöön ja yhteisöihin voidaan vähentää.

ANEPC:n puheenjohtaja Duarte Costa kertoi tässä yhteydessä arvokkaita näkemyksiä siitä, mitä hallitus on tähän mennessä tehnyt ja mitä se aikoo tehdä kunnianhimoisten tavoitteidensa lisäksi. Koska maastopaloja on esiintynyt myös viime vuosikymmeninä käynnissä olleen maalta kaupunkiin suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi, hallitus aikoo esittää suunnitelman, jolla kannustetaan niitä, jotka ovat jättäneet maitaan ja talojaan maaseutualueilla, palaamaan takaisin ja kehittämään asutusta ja infrastruktuuria; kaupungistuminen on keskeinen tekijä maastopalojen ehkäisemisessä. Tämä on myös linjassa maisemasuunnittelun käsitteen kanssa, joka oli toistuva aihe koko konferenssin ajan.

Maisemasuunnittelu on toinen hallitusten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden keskeinen väline, jota voidaan käyttää maiseman älykkäämpään hallintaan maastopaloja vastaan. Tätä käytäntöä voidaan käyttää sekä ehkäisemään että luomaan tulipaloja esimerkiksi puhdistustarkoituksiin. Kuten Duarte Costa sanoi: "Meidän ei tarvitse pelätä tulipaloja, sillä tuli voi olla myös hyvä asia". Tämä on tärkeä huomio, jonka Duarte Costa esitti, sillä se korostaa jälleen kerran sitä, että kaikkien on ymmärrettävä tulipaloja ja niiden hallintaa ilman, että pelkäämme tarkastella kehittynyttä käsitteistöä tulipalojen hallinnasta yhteisöjä varten. ANEPC on todellakin tehnyt loistavaa työtä paloriskin hallitsemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, sillä se on sijoittanut 50 prosenttia budjetistaan ennaltaehkäisyyn ja 50 prosenttia sammuttamiseen, ja lähitulevaisuudessa se aikoo investoida jopa 70 prosenttia ennaltaehkäisyyn ja 30 prosenttia sammuttamiseen.

Tämä olisi ihailtava saavutus, sillä tarkoituksena on todella suojella yhteisöjä ja myös maapalloa, joka on jokaisen meistä koti.


David Thomas ja Antonia Vignolo - Turvalliset yhteisöt Portugalissa.